Or it was.

Viimeksi kävin Sodankylän yöelämässä uutena vuotena, jolloin sain vuosisadan saaliin metsästettyä. Nyt olikin erijännää lähteä bailamaan, kun ei tarvinut ottaa missioksi hurmata miljoonaa miestä. Hämmentävä tunnelma, kaiken kaikkiaan.

Tekoripset nassuun ja menoksi! Nykyinen ripsarini on todella huono (superpitkät  ja varisemattomat ripset in my ass...) ja koska köyhäilen niin en halua tuhlata vielä kymmeniä euroja luottoripsariini niin Seppälän muutaman euron tekarit pelastavat baari-illat.

Tyylihän oli tuttua tyylittömyyttä. En pahemmin jaksanut pohtia mitä päälleni viskaan, niin päädyin kenkiin, joilla on hyvä tanssia, housuihin, jotka sopivat noihin kenkiin ja eivät purista ja toppiin, joka peittää Hormoniturvotuksesta kärsivän masuressuni. Niin ja koska oli kylmä, niin piti vielä blingiäkin vetää niskaan. Hiuksille en tehnyt mitään kun laiskotti.

Ja nyt kun kaikki tällainen tylsä lätinä on käyty läpi, niin päästään itse asiaan.

Epäilen vahvasti, että kaikki huippumallien seksikkäät hiustenheilautukset on photoshopilla aiheutettuja. Muutenkin alan ärsyyntyä hiuksiini. Haluan ne blondeiksi nyt. Haluan ne ruskeiksi nyt. Haluan... Ihan mitä tahansa. Mutta eipä ärsyttävät hiukset "vientiä" estänyt. Paikallinen monikulttuurinen yhteisö jaksoi joka helevetin ohikävelyn aikana hokea "sexy, sexy, sexy. Sexy lady. Wanna fuck? Wanna fuck me?! uu, sexy lady."
Joo. EI HERU.
Siis ei minulla mitään ulkomaalaisia ihmisiä vastaan ole, mutta ainakin kotimaisten miesten eroottisen lässytyksen saa loppumaan yhdellä saatanan julmalla mulkaisulla. Nämä pienet tummat smurffit vaan innostuvat niistä.

Julmista mulkaisuista sen verran... Tajusin vasta eilen, kuinka paljon moni iso, pompotusta työkseen tekevä mies pelkää minua. Yksi raukka Sadun selän takaa vapisten kysyi, että voinko heittää heidät illan jälkeen kotia. Kysyin, että mitä maksatte siittä. Tällöin tämän raukan (Smurffiinan siis) kaveri heitti "Markan!" ja vastasin, että "ei se pojat riitä". (<-huom, omasta mielestäni humoristisesti).
No, tämä smurffiina sitten huitaisi kaveriaan ja ärjäisi "Ole vittu hiljaa! Ei ihme, ettei Fenii tykkää meistä yhtään ku aina pitää heittää jotain noin typerää!" 
Ja siis oli ihan tosissaan. Ja sitten katsoi minua pelokkaasti.
Siis mitamitamita!? Luuleeko ne, että minä syön niiltä pään irti jos he vitsailevat minulle? Eivätkö he lue blogiani ja luulevat minun olevan täysin vailla huumorintajua?! Ovatko julmat mulkaisuni todella noin tehokkaita?
No joo, ehkä minä voisin opetella olemaan mukava myös rasittaville miehille.
Ja niin, miehet menivät sitten taksilla kotiansa. Nähtävästi heitä alkoi jännittää liikaa.


E.T. tries rap-moves.

Olen laihtunut kaksi kiloa uudesta vuodesta ja molemmat kilot ovat lähteneet sormistani ja tisseistäni. Niin väärin, niin väärin! Tissit lähtee, reidet jää. Voi tätä kamalaa elämää.


Sexy, sexy, sexy lady, wanna fuck me?

Loppuillasta sainkin sitten vetäistä pitkästä aikaa kunnon ärjymiset, kun eräs entinen tapaus ei voinut kestää nähtävästi lainkaan ajatusta minusta parisuhteessa.

"No onneksi olkoon. Olen onnellinen puolestasi"

"Kiitos, minäkin olen onnellinen."
"Mitä se tekee?"
"Opiskelee nörttäilyhommia"
<-vitsillä hei
"Ai se on joku vitun nörtti"
"öö.. Ei, vaan se on älykäs ja tajuaa tietotekniikan päälle"
"Onko se urheilullinen"
"Ihan riittävän urheilullinen mulle"

"Eli se on joku homo"
"hä?"
"Ja Thaimaahan lähdössä huoraamaan."
"Kyllä, aivan. Perheensä kanssa"
"Joo, selittää tieten. Valehteleva paska"
"MITÄ?!"
"Se on ihan vääränlainen mies mulle"
"Danny on mukava, kiltti, älykäs, huomaavainen, osoittaa ja kertoo, että välittää, meillä on paljon yhteistä ja hän ennen kaikkea haluaa olla minun kanssa samoin kuin minä hänen kanssa."
"Sulla pitäis olla ihan toisenlainen mies"

"Ai joku alamittanen puolijuoppo paskiainen?"
"No ei, ku toisenlainen."
"Ai sinunlainen?"
"Niin."
"Eli alamittanen puolijuoppo paskiainen?"

"Eiii..."


Tässä vaiheessa tein tyylikkään ja viileän poistumisen. En harrasta julkisia kohtauksia, vaikka mieli tekikin nakata miestä vesilasin sisällöllä. Korjaan, koko pöydällä.

No. Kun olin ajamassa autolla kotiin niin tämä yön sankari soitti, jatkoi arvosteluaan ja käski vielä kääntyä takaisin niin saisin "kunnon miestä".
Ei oikeasti kannata hirveän kauaa arvoistella meikäläisen läheisiä jos ei halua kuulla kuinka härkä mylvii. Hyvä etten ajanut ojaan siinä karjuessani. Vuosien lauluharrastus on tehnyt äänenkäytöstäni todella edistyksellistä ja olisin voinut sen kohtauksen nauhoittamalla osallistua "vuoden ärinähevisolisti"-kilpailuun.

Lopulta tämä mies oli hiljainen ja toivottavasti tärisi humalaisessa pelossaan.

Ah. Raivarit päivässä pitää äänihuulet kunnossa.
 

 

Silleen semisti ylpeä ärjy-härkä.