Pahoitteluni kun eilinen päivä jäi välistä. Minä olin vienyt nettijohtoni kellariin ja käytin päivän tehokkaaseen opiskeluun ja olin ajoittanut tämän luvun 7.12.2011. Nerokasta. :D Mutta tässä se nyt tulee. 8. luku tulee illemmalla WITH uusi joululaulu.

********

Prinsessa Serafina makasi jälleen selällään silmät suljettuina. Tämä toinen hehkuovimatka oli ollut viisituhattamiljoonaa kertaa pahempi kuin se edellinen. Hän yritti raottaa silmiään, mutta kirkkaat valot häikäisivät häntä. Brutus hengitti vaivalloisesti hänen vatsansa päällä.
"Oksettaa..." pupu valitti. Tämä sai Prinsessaan vipinää, sillä hän ei missään nimessä halunnut pupun oksennusta matkaviittansa päälle. Vaivaisesti hän siirsi pupun vierelleen maahan ja kapusi  istumaan.
"Vau..." hän hengähti. Nyt hän oli varma, että hän oli siirtynyt ajassakin tai sitten joutunut Australiaan. Vihreä niitty välkehti auringon valossa ja suuret lehtipuut kahisivat suvituulen puhalluksen voimasta. Prinsessa ei tosin koskaan ollut kuullut, että Australiassa olisi löydettävissä loivaa nummimaisemaa. Jos hän saisi arvata, niin hän väittäisi olevansa edelleen Iso-Britanniassa. Prinsessa nousi ylös ja nosti voipuneen pupun takaisin syliinsä. Pupu kipusi retkottamaan Hänen Ylhäisyytensä olkapäälle.
"Kuka tuolla on?" Brutus kysyi hetken päästä. Prinsessa kääntyi ympäri ja jähmettyi niille sijoilleen. 

Heidän takanaan näkyi kaunis lampi keskellä niittyä, jonka rannassa käyskenteli hevonen. Tummatukkainen mies valkoisessa paidassaan oli kumartunut kastelemaan hiuksiaan. Prinsessa tuijotti silmät suurina, kun mies nousi ylös ja sulavalla liikkeellä hyppäsi pää edellä lampeen.
"Vau..." Serafina huokaisi jo toisen kerran tässä maailmassa.
"Vau..." hän huokaisi kolmannen kerran, kun tumma mies nousi lammesta, valkoinen paita liimautuneena hänen maskuliiniseen ylävartaloonsa. Prinsessan oli vaikea hengittää.
"Mr. Darcy..." Brutus henkäisi hämmentyneenä. Kuinka monesti hän oli katsonutkaan Ylpeyden ja Ennakkoluulon lampikohtauksen Prinsessa Serafinan kanssa? Liian monesti, pupu päätti.

Tumma mies huomasi oudon naisen pupu olkapäällään ja jähmettyi.
"Keitä te olette ja mitä teette maillani?" mies ärjäisi. Prinsessa hätkähti haaveistaan. Ei hänen Darcyllaan ollut noin ilkeänkuuloista ääntä.
"Me... eksyimme?" Prinsessa yritti samalla kun mies juoksi pussihousut litisten hevosensa luokse ja kaivoi satulalaukkuaan.
"Ase! Prinsessa, sillä on ase!" Brutus kiljaisi ja sai Mr. Darcyn entistä päättäväisemmän näköisenä lataamaan asettaan.
"Hei, älkääs nyt. Emme me mitään pahaa... Me tultiin tänne vahingossa!"
"Ja te lähdette täältä tarkoituksella! En halua mitään vieraita, yksinäisiä naisia käyskentelemään tiluksilleni jäniksen kanssa!"
"Pupun", Prinsessa korjasi samalla kun alkoi perääntyä. Brutus veti häntä kauhuissaan hiuksista. "Emme me edes haluaisi olla täällä. Tai siis olihan se mukavaa nähdä valkoinen paita märkänä ihan luonnossakin mutta..."
Mr. Darcy osoitti outoa parivaljakkoa aseellaan. Brutus kiskoi Prinsessaa edelleen hiuksista ja yritti saada tämän huomion heidän oikealle puolelleen.
"Brutus älä kisko! Minun pitää keskittyä!"
"Mutta katso, Prinsessa! Katso!" Prinsessa Serafina kääntyi ja näki oikealla puolella kaksi hehkuvaa ovea. Sinisen ja vaaleanpunaisen. Hän lähti välittömästi kulkemaan niitä kohti.
PAM
Kauhistuksen kanahäkki! Heitä jo ammuttiin! Prinsessa otti jalat alleen ja lähti henkensä edestä juoksemaan kohti hehkuvia oviaukkoja. Heidän perässään kiisi raivostunut ja huutava Mr. Darcy tällä kertaa miekan kanssa. Ei hänen nyt tuollainen raivohullu pitänyt olla, Prinsessa ajatteli samalla kun mietti kumpaan oveen syöksyisi.
"Siniseen! Siniseen! Se vie varmasti kotiin!" Brutus kiljui hänen korvaansa. Prinsessa ei ollut varma halusiko hän vielä kotiin, mutta siellä nyt ei ainakaan olisi huutavia ja märkiä miekkamiehiä.

Prinsessa makasi jälleen selällään, mutta tällä kertaa kotoisassa lumihangessa käppyräisen kuusen juurella.
"Ainakin Pemberleyssä oli parempi sää", hän huokaisi samalla kun katsoi Pohjolan öistä tähtitaivasta. Prinsessa nousi pystyyn ja päätti, että nyt saisivat hulluttelut riittää. Hän lähtisi kotilinnaansa. Pian hän tunsi, kuinka Brutus kiskoi häntä hameen helmasta ja oletti, että pupu haluaisi jälleen syliin. Brutus kuitenkin osoitteli heidän taakseen ja Prinsessa kääntyi. Ja kirkaisi kauhusta.
"Sinä tulitkin sitten jo nyt takaisin?" pieni, sininen hiippalakki kysyi.

--Jatkuu--

Vastuuvapaus: Mr.Darcyn omistaa Jane Austen, minä vain lainaan häntä ja en tienaa tällä mitään.