Ok. Ehkä eilisen tunnelmat saan helpoiten ilmaistua kopioimalla tähän kaikki eilisen statuspäivitykseni. (toim. huom. En joka päivä statustele ihan näin paljon kuiten :D)

13:45
No niin. Nyt aletaan tomerasti kirjoittamaan esseetä. Vielä 9 sivua jäljellä! Sitten illalla ois ehkä pikku tuiskujen aika!

18:34
Mihinkhän mekkoon sitä nyt oikein tunkis ittensä Tuiskua varten?

21:15
iii. Antti tuisku ♥

22:30
iii!! Antti Tuisku eturivistä!

01:20
ok. Seuraavan kerran kiljun näin paljon vasta synnytyksessä.

Eikö oiski mahtavaa olla meikän Facebook-kaveri? :D

Loppuun pieni kuvapläjäys. Sitten alan kirjoittaa tuota verkko-opiskelun ohjauksen esseetä. Lupasin itselleni, etten postaa blogiini mitään järkevää Antti Tuiskun ja Joulusadun lisäksi ennen kuin saan tuon esseen tehtyä. Kuusi sivua jäljellä!


Ensiksi nähtiin Tuisku Suomelaisessa Kirjakaupassa nimmareita jakamassa, mutta koska jonoa oli melkeinpä koko kauppakeskuksen pituudelta niin ei jääty jonon jatkoksi. Missiomme oli päästä Onnelan keikalla eturiviin.


Jippu oli Sampokeskuksessa keikalla, joten kuunneltiin häntä hetkinen. Voitin muuten Lyyran pikkujouluarvonnassa Jipun ja Samuli Edelmanin "pimeä onni"-yhteislevyn ja olen nyt riutunut rakkaudesta sen tahdissa.


Sitten mentiinkin jonottamaan Onnelaan ja päästiinkin mukavasti jo vartissa sisään ja ryssittiin itsemme bailaamaan eturiviin. Lähetin Antille rakkaita terveisiä.


Keikkahan alkoi siinä 00:15 ja me oltiin tuossa lavan edessä jo ennen puolta yhtätoista niin oliko kummakaan, kun alkoi idiotismi vaivata jossain välissä. Voisin varmaan jossain välissä ilmoittaa Pyhälle Hengelle, että hänestä on tulossa taas isä.


Ja sitte Antti tuli lavalle ja KILJUIN NIIIN! Minulla oli yskä ja ääni painoksissa ja ainoa kovaääninen soundi, minkä  suustani ulos sain oli  erittäin high-pitch -kiljumista, mutta whatevaa. Tärkeintä oli, että Antti näki kuinka paljon häntä hinguinkaan <3


Yhdessä välissä Antti Katsoi minua suoraan silmiin kun lauloi "Entinen"-kappaletta ja voin sanoa, että sillä sekunnilla vaihdoin miesmakuni sinisilmäisistä partanaamoista ruskeasilmäisiin ja siloposkisiin hottismurffeihin. Pompin sitten seitsemän vuotta nuorentuneena kymmenen sentin koroillani ja kiljuin Sadun korvaan, että "OLEN NIIN TEINI NIIN TEINI NIIN ANTTI ON IHANAAA!" Sori.


Sitten Antti vähensi taas vaatteita ja niin... MIE NIIN KILJUIN.


Oi huuda, sinä seksikäs pikkumies <3


Omnomnomnomnomnom.


Taiteellista sinihämökuvaa. Ja joo, edelleenkin kiljuin. En edes tiedä miksi.


Aina syvämmessäni <3 Vannon, että jos Antti on joskus Kuorosota -ohjelmassa niin MINÄ olen siinä kuorossa.


Pienet Lapin miehet ovat rakkaus <3

Ja tässä Antti halaa minua, vaikkakin hänen katseensa ja vartalonsa ovat kääntyneet väärään suuntaan. Who cares? Kiljuin silti.

 

Ja sitte keikan jälkeen mentiin Scaniin, jossa hoilottelin "aivan niinkuin oisin mennyt biitistä sekaisin. Tänä yönä voisin loputtomiin tanssiiiiii.." Mutta hei, oli lakkiaisilta, kaikki luulivat, että olin ihan normaali humalainen lukiotyttö.