Kun ostin tämän paidan, niin luulin, että paidassa luki "Vitun kova asenne".
En ole ikinä ollut hyvä kielissä. En silloin 15-vuotiaana, enkä vieläkään.

 

Matkalla Lähi-Siwaan ajauduin yllättävään keskusteluun:

Pissis1: Hei! Voikko käydä ostaa meille lonkkuu?

Fenii: No, jos saan molempien vanhemmilta luvan niin voin harkita soittavani poliisille ja kertoa lastensuojelurikoksesta.
Pissis2: Mitää?
Fenii: En
*Kävelee pois*
Pissikset: Haista vittuuuuuu vitun lehmääääää!!!
Fenii: :D

Nämä Rovaniemeläiset metrin mittaset legginssi-teinit ovat ihan omaa luokkaansa. Toisaalta olen kuullut, että Etelä-Suomen suurista kaupungeista löytyvä laji on vielä pahempaa, jolloin tyyliin kuuluu mm. roiskeläppä, verkkosukkikset ja napatoppatakki. Tammikuussa.

Ja oikeasti, mitä on tuo kielenkäyttö? :D

Olen kauhistunut.

Ok. Luin viikonloppuna päiväkirjaani yläasteajoilta ja siinä joka toinen sana on vittu, joka toinen henkilö on paskiainen ja suurin osa luokkakavereistani lehmiä tai mulkkuapinoita.

Aika äkkiä sitä aika kultaa muistot. Saatan kauhistella nuorison kielenkäyttöä ja olla täysin vakuuttunut siitä, että minä olin hyväkäytöksinen teini. Tosin äitinikin on sitä mieltä, että olin aika hyväkäytöksinen teini. En esimerkiksini uskaltanut huutaa hänelle kuin lukitun oven toiselta puolelta ja silloinkin olin valmis tarpeen vaatiessa karkaamaan ikkunasta. En siis siksi, että olisin pelännyt äitini tulevan kurittamaan minua moottorisahan kanssa vaan puhtaasti siksi, että no... Äitini oli muuten vaan pelottava ja kunnioitusta herättävä ilmestys.

Angst.Angst.Angst.Angst.

Onneksi teini-ikä on jäänyt jo taakse... Oikeasti. Muistatteko ne ensimmäiset sydänsurut joskus siinä 15-ikävuoden kieppeillä, jolloin vaan maattiin sängyssä päivätolkulla, kuunneltiin melankolista hevimusiikkia ja ei syöty mitään?  Itsehän laihduin kilotolkulla jo valmiiksi hoikasta varrestani sydänsurujen vuoksi. Miksi nyt, "aikuisena", sydänsuruilla on ihan päinvastainen vaikutus ruokahaluuni?


Syö jotain.
 

Ja kun mentiin yläasteelle, niin meistä tuli hetkessä seksikkäitä. Etenkin silloin, kun vihdoin liityttiin ii2:seen ja Irc-Galleriaan. Itsellänihän oli niissä tällaisia kuvia aika lailla:


Ja nämä ehdottomasti kesyimmästä päästä. Pahimmat heruttelut.... Ne haluan unohtaa. Iäksi. Etenkin ne "oo, minulla on takapuoli"-kuvat.
Ja siis millä aivokapasiteetilla varustettu penikka on ajatellu, että tuo punanen tissireikäpaita on OK 14-vuotiaalle?

Ja sit me kirjoteltiin kaikille kivoille pojille yksityisviestejä ja oltiin VIP-käyttäjiä. Ja sit kaikki lehmät kirjotteli ilkeyksiä meidän kuviin ja moitti hiuksia. Ja sit jokku veti herneet nokkaan jos joku niiden ihastus oli kirjotellu SUN kuviin. Ja sit me kytättiin meidän ihastuksia ja veettiin hirveet kilarit aina ku joku lehmä oli kirjotellu niiden kuviin. Ja etenki jos se ihastus oli kirjotellu lehmien kuviin.

Ja sit me itkettiin itsemme uneen ku se seitsemän vuotta vanhempi söpö lukiolainen ei ees vilkassu ruokalassa.

Ja sit me kirjotettiin sellasia mustanpuhuvia runoja ja oltiin niin siistejä ja syvällisiä. Oma esimerkkini:

Onko minulla hyvä olla vai
onko minulla huono olla?
Mitä minä tunnen, mitä minä
haluan?
Onko tämä oikein, onko tämä
hyväksi?
Rakastanko unelmaa?
Kaipaanko oikeaa?
Mitä vittua?

Ja yksi runoistani alkoi lauseella: "Jos et pelkää pimeää, olet rohkeampi kuin minä. Minä, joka pelkään elämää" ja pidemmälle en muista. Olin hirveän ylpeä siitä runosta. Itse asiassa olin ajatellut tatuoida nahkaani lauseen "En pelkää pimeää", sillä se merkitsi minulle niiiiiin paljon.
Onneksi ei pahemmin päässyt alaikäisenä tatuoitavaksi Sodankylässä. Vituttais.

Nykyään on kaikki toisin. Nykyäänhän en ota enää herutuskuvia samalla tunteen palolla kuin teini-iässä. Silloin niitä kuvia otettiin tosissaan. Niissä kuvissa oltiin OIKEASTI seksikkäitä ja niillä kuvilla oli tarkoitus tehdä vaikutus mieheen. Nykyään "herutuskuvia" otetaan vitsillä, ja niiden tarkoitus on herättää huvittuneisuutta.

Kuten tämä.

Lisäksi olen niin vanha, että otan nykyään jo ryppykuviakin.

SIIS OU EM TSII!
Mikkä RYPYT!

No, nyt se on päätetty. Jatkossa kaikki naamatuotteet mitä ostan, on Pro-Aging Q-10 -tuotteita. Nykyiset "nuoren herkälle iholle"-suunnatut mössöt lentää vauhilla kartanolle.

Mie oon 22! Mie asun paikassa, jossa aurinko paistaa vähän ja harkitusti!
Ok. Minulla on tapana naureskella yksikseni. Ok. Naureskelen myös tässä kuvassa. Kaikillahan on ryppyjä kun he naureskelevat? En nyt vedä mitään kriisiä tästä. En vedä. En vedä. Vanheneminen kaunistaa!
Nukuin edellisenä yönä kuusi tuntia, se varmasti vaikuttaa. Olen edelleen nuori. Saan kirvata ja heruttaa. En tarvitse pro-agingia.

Mutta ostan sitä silti.

Pieni kriisi iski. Hyvin pieni. Mutta iski silti.

Da smooth face, tule takasin!

Oi tuo hehkuva iho, nuoruuden sileät silmäpussit ja DIY-otsatukka...