Olen supertroopersorry siitä, että unohdin täysin eilisen päivän. Muistin sen vasta puolilta öin kun makasin jo sängyllä ja ajattelin, että whatevaa, korvataan lauantai maanantailla.

Mutta tänään onkin sunnuntai. Ja jännä päivä onkin!

Aloitin päivän käymällä taloyhtiömme kellarisalissa vetämässä tappavaa kyykkytreeniä tiputtamassa 15 kg levypainon varpailleni. Onneksi olen hevostyttöjä, niin ei tuo 15kg tunnu missään sen jälkeen kun muutama viisisataakiloinen elukka on jäänyt seisoskelemaan varpahaitteni päälle.

Ja sit tulin kämpille ja tein lasagnettea ja räjäytin uunivuoan. Aivan. Isolla pamauksella. Ihmeellistä, ettei kukaan ole soittanut tänne vielä poliiseja ammuskelun vuoksi. Myy muistuttaa edelleen sähköshokin saanutta pikkupandaa eivätkä omatkaan karvani ole vielä täysin asettuneet.

Mutta hyvää ruokaa tuli silti, ei siinä. Nyt lähden ostamaan uutta uunivuokaa, vaikken oikeastaan tiedä miksi.  Jatkossa kun todennäköisemmin syön vain noutoruokaa kun tämä tavallinen ruuanlaitto on liian vaarallista. Haluaakohan kukaan enää kanssani naimisiin kun lukee näitä vaimomatskua-tekstejäni?

Tänäänkin asukuvien ottaminen oli aika ongelmallista. Ensimmäinen kymmenen kuvan sarja esittäääminua takaapäin nostelemassa uusia pillifarkkujani ylöspäin. Laitoin katsokaas epähuomiossa ajastukseen 1 sek. en 10 sek. En kuitenkaan julkaise kuvaa kyseisestä tapahtumasta, on meinaan aika... Noloa.

Noloa on myös sekin, että ainoat onnistuneet asukuvat ovat semististi provosoivia.

Kuvassa kasvoillani näkyy kaipaavan suomineidon perusilme. Niin herkkää, niin kaunista. En tiedä mitä yritin ajaa takaa tällä kädetpääntakana-asennolla. Ehkäpä oletin, että se on ainoa keino saada mahani näyttämään lättänältä. Ja niin se kyllä olikin. Älkää ikinä vetäkö jättilautasellista lasagnettea ennen kuvaamista tiukassa paidassa ja pienissä farkuissa.

Yritänköhän hymyillä tässä tai jotain? En tiedä. Hämmentävää. Ehkä alitajuisesti valmistaudun jo Halloween-ilmeen luomiseen.
Ja en, en yritä piilotella jenkkiksiäni. Eheeeen.
 

Ja tässä taas tämä kuuluisa Tyra Banks-ilmeeni. Onneksi huomenna loppuu tämä viikko. Ei minusta ole joka päiväiseen "näytä järkevältä edes yhdessä kuvassa"-bloggaukseen. Olen huomattavasti nätimpi kirjoitetussa muodossa.
Tein muuten tuon huivin itse puolessa päivässä. Piti lukea tenttiin mutta... Virkkaaminen on kehittävämpää.

Sitten alkoi soida "I'll do you like a truck"-biisi, enkä pystynyt enää hillitsemään itseäni, enkä homoseksuaalipikkurilliäni.
Enkä ole kaljuuntumassa, minulla on vain korkea otsa.

 

Erittäin korkea otsa.
Haluan otsatukkani takaisin piilottelemaan Dr.Philmäisyyttäni.

 

Takintapainen: Gina Tricot
Tuubitoppi: Seppälä
Pillifarkut: Kirpputori
Kengät: Seppälä
Takki: Seppälä
Huivi: ForeverSingleee.