On helppoa olla pidetty ihminen, jolla on hyvä huumorintaju. On mahdotonta olla pidetty ihminen, jos ei ole lainkaan huumorintajua. On hankalaa ymmärretty ihminen, jos on sarkastinen huumorintaju.

Ylläoleva kuva kuvastaa hyvin ilmeitä, joita usein saan osakseni. Huumorini on aika sarkastista ja yleensä liitän mukaan myös nyrpeän ilmeen ja kyllästyneen äänen, että osalla ihmisistä menee väistämättä ohi se tosiasia, etten ole täysin tosissani puheitteni kanssa. Esimerkiksi jos baarissa vaikka sanon jotain nasevaa ysikymppisistä vaahtosammuttimista niin osa seurueesta yleensä ajattelee minun olevan katkera, typerä, ilkeä ja ylimielinen ihminen, vaikka itse kuvittelin tehneeni selväksi sen, että olen vain kateellinen noille pienille miestennielijöille ja ylpeä siitä. You got it, right?
Samaten kerran sain kuulla olevani hirveän julkea nainen, kun kehtaan ylpeillä a-luokan tisseilläni. Eli sanoin vain sarkastisen itseironisesti, että onneksi minulla on a-luokan tissit, niin voin huoletta käyttää Seppälän Snoopy-rintsikoita ilman, että tissini ovat kymmenen vuoden päästä polvieni korkeudella menossa. Oletin ihmisten tajuavan, että oikeasti toivoisin rintavarustukseni olevan edes hituisen isompi. Mut ei kaikki tajuu.





Vinkki: Jos olet pienirintainen niin suosi paitoja, jotka ovat ylhäältä tilavia ja alhaalta ahtaita. Illuusio <3

 

 Sarkasmi ymmärrettään usein vittuiluksi ja joskus se myös on vittuilua, mutta hyvin onnistunut sarkastinen vittuilu on sellainen, että vittuilun kohde huomaa vain sarkasmin, ei vittuilua ja näin ollen ei vedä hernettä nenukkaan. Tuota taitolajia en hallitse vielä aivan täysin, joten en hirveästi ihmettele miksi kuulen yleensä itsestäni kuvauksen "kettumainen lehemä". Treeniä lisää, niin kyllä se tästä.

Sukupuolella on myös väliä tässä asiassa. Naiset tuntuvat hallitsevat sarkasmin ja kärjistävät sanaleikit miehiä paremmin, mutta toisaalta jokainen varmaa on myös huomannut sen, että naiset myös hallitsevat piilokettuilun ja rivienvälipuhumisen huomattavasti miehiä paremmin niin siinä lienee syy myös naisilla esiintyvän sarkasmin yleisyyteen. Miehet puhuvat suoraan ja miesten huumori on suoraa, suorasti mustaa huumoria ja joskus myös suorasti ilkeää huumoria. Nainen ei oikeastaan edes saa olla kovin suora eikä mielellään ilkeä, niin siksi olemme kehittäneet keinon olla "pahoja tyttöjä" menettämättä "kiltin tytön" leimaamme.

Rakkaudesta se hevonenkin potkii

Sarkastinen ihminen on yleensä myös hyvin itseironinen ja osaa pitää hauskaa itsensä kustannuksella. Omasta mielestäni hauskin huumori on sitä, kun ihminen naljailee itselleen/itsestään, koska silloin saan luvan kanssa nauraa hänelle hänen kanssaan. Toisaalta taas itse olen hieman sellainen, etten pidä siitä, että minulle nauretaan ilman, että minua naurattaa. On eriasia, että itse vitsailen 3,5 vuoden sinkkuudestani kuin se, että joku muu tulee yllättäen vääntämään siitä vitsiä (etenkin jos olen sillä tuulella, että mieleni tekisi kääriytyä vällyihin ja katsoa ilta romanttisia komedioita ja parkua "miksen minä saa tuollaista!)



Mä tapoin sääsken... Sain maineen hyttysnistijän. Hiusteni nykyinen väri siis näkyy tässä! Hieman myöhässä, mutta parempi näin kuin ei koskaan. :D

Ei ole myöskään helppoa olla nainen, joka on suora puheissaan ja hetkittäin myös huumorissaan. Monesti tällaista naista pidetään röyhkeänä, pelottavana ja Madonna-Huora -akselilla on sanomatta selvää kunpaan kastiin hän tipahtaa. Mutta jos uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja puhua myös rohkeasti asioista, joita siveellisten tyttöjen ei pitäisi puhua niin sietää olla ylpeä. Naisia on hissuteltu hiljaisiksi jo tuhansia vuosia, on jo aikakin avata suu ja sanoa jotain hyvin äijjää. Kunhan muistaa pysyä hyvän maun rajoissa ja pyrkii parhaansa mukaan olla loukkaamatta ketään (suoraan).