Irmeli: Nimeni on Irmeli Itsekäs ja olen sitoutumiskammoinen.
Muut: Hei Irmeli.
Irmeli: Olen siis Itsekäs-Irmeli. En välitä pääskysen paskan vertaa siitä, miltä kumppanistani mahtaa tuntua kun lähetän hänelle tekstiviestin "tämä oli tässä. Heihei xoxo!" Minulta ei kannata kysyä kuinka monen kanssa olen ollut sängyssä saatika deittaillut... Ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta pitää heistä kirjaa. Olen aika sosiaalinen tapaus ja käyn paljon ulkona ystäväporukkani kanssa. Olen meistä villein ja minua kutsutaankin lempinimellä Sam-J, joka viittaa tietenkin Samantha Jonesiin lempisarjastani.
Käyttäydyn kuin pahinkin naistenkaatajamies, mutta harmillista kyllä minusta ei käytetä nimitystä pukki, sonni, lover tai vapaudesta nauttiva rakkaudenlähettiläs. Minusta käytetään nimityksiä huora, horo, lutka ja jakorasia. Ja kaikki tämä siksi, että olen juuri niitä naisia, jotka kykenevät nauttimaan seksistä ilman turhan romanttisia tunteita. Olen vapaa ja haluan olla sitä! En halua suhdetta. Ajatuskin sitoutumisesta ja julkisesta yhdessäolosta puristaa keuhkoni kasaan ja saa rauhattoman sydämeni jättämään lyöntejä väliin. Aivan kuin oma kehonikin haluaisi eristää minut perinteisestä naisen roolista. Olen edelläkävijä! Moderni! Sanoisin itseäni mieheksi naisen vaatteissa, mutta olen feministi ja mielestäni minulla on ihan naisena oikeus kaataa miehiä ja nauttia seksistä ja vapaudesta ilman huora-leimaa.

Siiri: Olen Siiri ja olen sitoutumiskammoinen.
Muut: Hei Siiri.
Siiri: Olen siis Surullinen-Siiri. Sydämeni on särjetty monta kertaa. Olen uskonut ja luottanut, ja kuitenkin aina joutunut pettymään. Kiltteyttäni on käytetty hyväksi lukemattomia kertoja ja hiljainen kuoreni on tehnyt minusta helpon kohteen vahvemmille poljettavaksi. Monet surulliset vuodet ovat jättäneet jälkensä ja nykyään se tummanpuhuva tunne on jäänyt rintaani asumaan. En uskalla ottaa kontaktia miehiin ja kun he lähestyvät minua - juoksen karkuun. Rakastan ulkona käymistä ystävieni kanssa ja osaan kyllä nauttia elämästäni ja harrastuksistani, mutta heti jos joku yrittää tulla minua mentaalitasolla lähelle... Piiloudun.
Olen hyvin turhautunut olotilaani. Tavallaan odotan, että joku mies tulisi ja nostaisi minut ulos tästä kuilusta, vaikka Cosmopolitanista olen monta kertaa lukenut, että voin tulla onnelliseksi parisuhteessa vain jos olen ensiksi onnellinen itseni kanssa. Tavallaan olen hirveän onnellinen ja tyytyväinen elämääni, mutta koska en ole koskaan kunnolla käsitellyt tunne-elämäni menneisyyden jorpakkoa, niin sieltä ylös pulpahtavat tunteet vetävät mieleni joskus hyvinkin masentuneeksi. Haluan rakkautta elämääni, mutten oikein tiedä miten minun kannattaisi lähteä sitä tavoittelemaan?

Minna: Hei, olen Minna ja olen sitoutumiskammoinen.
Muut: Hei Minna.
Minna: Olen siis Muurattu-Minna. Tunnistan paljon itsestäni Siirin tarinasta, mutta hänen tavoin en tunne olevani pimeässä kuilussa tummanpuhuvan tunteen roikkuessa rinnassani. Itse seison napajäätiköllä kiukunpunaisen liekin polttaessa jossain tuolla rintakehäni tienoilla. Olen kokenut miesten puolelta paljon kusetusta ja vastoinkäymisiä. Minua on petetty, jätetty, hakattu ja murskattu. Mutta minä en taivu! En, vaikka minua hakattaisiin päähän moukarilla viisi vuotta putkeen. Olen mentaalitasolla sarvikuono; paksunahkainen, vaarallinen ja itsepäinen. En koskaan itke miesten edessä, sillä en halua heidän näkevän minua heikkona. Aikaisemmin itkin ja siitä ei ollut mitään hyötyä. Päinvastoin.
Pelotan miehet pois luotani jäätävillä mulkaisuilla ja kärkkäillä kommenteilla. Ystävällinen olen vain silloin kun haluan seksiä ja yleensä kaadan pelimiehen. Tämä pelimies luonnollisesti kuvittelee kaatavansa minut mutta HAHAA. Loser. Minä kaadan. Sinä annat. Kierrän kaukaan tuntevat ja sydämelliset miehet. En halua vahingossakaan saada heitä lähelleni, koska he ovat paljon vaarallisempia kuin tunteettomat pelimiehet. He saattavat päädä muurini luokse ja raaputtaa siitä laastia pois...  Ja ehkä koko muuri sortuisi. Ja sitä en halua. En mistään hinnasta.
Vain minä ja kissat. Tästä ikuisuuteen.


Virva: Hei, olen Virva ja olen sitoutumiskammoinen.
Muut: Hei Virva.
Virva: Olen siis Valkkaaja-Virva. Olen äärimmäisen hyvä valitsemaan miehiä elämääni. Itse asiassa pelimiesmagneettini, homotutkani ja SeOikea-navigaattorini ovat huippulaatua. En koskaan valitse väärin. Tai miten sen nyt ottaa, sillä valitsen aina vääriä miehiä. 
En tajunnut toimivani niin ennen kuin aloin todella pohtia mieshistoriaani ja kirjoittamaan sitä ylös. Toistin selvästi kaavaa! Miehet olivat joko hyvin kaukaa, he elivät täysin erilaista elämää kuin minä, he olivat sitoutumiskammoisia tai pelimiehiä tai he olivat varattuja. Alitajuisesti tiesin, etten ikinä kenenkään kanssa tule saamaan aikaiseksi oikeaa suhdetta, mutta hei! Totta sitä nyt yrittää pitää.
Ja sitten yritettiin. Ja petyttiin. Pääsin kuitenkin kaikista yli yllättävän nopeasti... Tai onko se nyt yllättävää, sillä enhän minä heitä jäämään halunnutkaan. Halusin huomiota mieheltä, mutta vain väliaikaisesti.
Totta kai haluaisin seurustella aikuisten oikeasti ja kokea todellisen rakkauden. Haluaisin muuttaa yhteen jonkun ihanan miehen kanssa ja herätä jokainen aamu hänen kainalostaan. Tai jos en joka aamu, niin ainakin kerran viikossa saman miehen kainalosta. En vaan tiedä miten pääsen tästä tavasta eroon, koska olen kuitenkin aika tyytyväinen ja onnellinen ihmisenä. Dr. Philkin aina sanoo, että "et voi muuttaa mitään mitä et tiedosta tai mitä et itse halua muuttaa". Tiedostan sitoutumiskammoni, mutta en taida haluta muuttaa sitä. Vielä ainakaan. Ehkä tarvitsen vain sellaisen Oikean Miehen, joka ei luovuta kohdallani heti kun heittäydyn hankalaksi?

Hanna: Hei, olen Hanna ja olen sitoutumiskammoinen.
Muut: Hei Hanna.
Hanna: Olen siis Hankala-Hanna. Olen seurustellut aika usein, välillä jo kestäviäkin suhteita, mutta loppujen lopuksi pilaan suhteeni. Ihan itse. ja tarkoituksella Kun pääsen sitten miehestä eroon, niin huomaankin, etten edes halunnut häntä. Halusin vain seurustella, koska tuntuu olevan yhteiskunnan kannalta hyväksyttävämpää olla suhteessa kuin suhteeton ja on sitä paitsi helpompaa saada miehen läheisyyttä kaksin kuin yksin.
Virvan tavoin toistan kaavaa: tapaan miehen, alan seurustella, heittäydyn hankalaksi ja hän jättää minut tai minä hänet. Heti kun suhde alkaa yhtään vakiintua minulla alkaa yksinkertaisesti nakertaa kaikki mahdollinen ja alan nalkuttaa. Jäkättää. Vainota. Määräillä. Haukkua. Pettää.
Olen särkenyt aika monen miehen sydämen, mutta en ole tainnut rikkoa kertaakaan omaani. Miten voisinkaan kun saan aina mitä haluan? Suhteen ja sen jälkeen eron. En kuule eron jälkeen koskaan existäni. I wonder why?

Oona: Hei, olen Oona ja olen sitoutumiskammoinen.
Muut: Hei Oona.
Oona: Olen siis Onnellinen-Oona ja sinkku siksi, koska haluan olla. Tapailen miehiä silloin tällöin. Minulla on säpinää silloin tällöin. Joskus mies sytyttää enemmän, joskus vähemmän, mutta en ota stressiä. Olen valmis suhteeseen, mutta vain oikean ihmisen kanssa. En halua tuhlata aikaani vääriin ihmisiin ja olla suhteessa vain siksi, että minulta odotetaan sitä. Tämän vuoksi saan kuulla olevani sitoutumiskammoinen ja minusta se on aika yllättävää... Voinko olla sitoutumiskammoinen ja kammoan sitoutumista vain vääriin miehiin?
I'm single and I'm loving it.