- Onko sulla esikuvia? Ketä?

Äiti, mummi ja täti nyt ainakin. Kaikki rohkeita ja itsenäisiä naisia, jotka selviytyvät elämästä miehen kanssa ja ilmankin tarvittaessa. Ehkä osa syy pitkään sinkkuuteeni on se, ettei lähipiirissäni ole pahemmin mitään happyhappyjoyjoy-pitkiä parisuhteita ole näkynyt, vaan kelvottomat nakataan pihalle varsin vauhdikkaasti. Toki mummi ja pappa ovat edelleen yhdessä, heidän suhteeseensa sanon, että no comments. :D
Julkimoista en oikein osaa sanoa, että ketä ihailisin. Fiktiivisistä hahmoista Jonesit Samantha ja Bridget.

- Millanen sun tyyli on? Mikä on sun lempi asukokonaisuus?
Olen ihan supertavis tyyliltäni arkisin. Hyvin harvoin jaksan panostaa esimerkiksi kaupungilla tai yliopistolla käydessäni pukeutumiseen, vaan päällä on joko farkut tai mustat housut, sekä jokin rento paita. Tyylini on muuttunut viime vuoden aikana ehkä hivenen "rokimpaan" ja rennompaan ja kun panostan arkipukeutumiseeni niin tyylini on jotenkuten samantapaista kuin Mungolife-Annalla, mutta väriskaalassa violettia, sinistä, vaaleanpunaista ja petrolia.
Baarissa päälläni lähes aina korkeat korot ja mekko, joka on joku helmasta liehuva ja ylhäältä tiukka tai ylhäältä rennompi ja alhaalta tiukka. Säärtä näkyy melkein metri ja mielelläni esittelenkin ns. tukkikoparoitani. :D
Lempiasukokonaisuus on kyllä mekko ja korkkarit ja jokin hiuskoriste. Tykkään olla tyttömäinen tyttö, vaikkakin Lapin talvet, syksyt, keväät ja kesät eivät aina ole kovin mekko-ystävällisiä.

- Minkä tyylisistä miehistä pidät?

Rok, renttu ja vapaa. :D Siistit vaatteet ja siisti tyyli kuitenkin pitää olla, en ole niitä, jotka pitää rehottavaa parransänkeä ja epämääräisiä vaateyhdistelmiä mitenkään seksikkäinä. Huoleton saa olla, mutta kuitenkin... No, siisti. Erään miehen pisteet romahtivat jäätävän pakkasen puolelle, kun hän kerron tunki kirkkaan sinisen HUQSVARNA-tpaidan likaisen vihreänruskeiden REISITASKUHOUSUJEN vyötärönauhan alle, veti päälle verkkatakin ja sanoi lähtevänsä kauppaan. Siis.... Ok, jos oltaisiin oltu pitkäaikaisiatuttuja ja suhteessa, niin en olisi välittänyt, mutta kun ainakin itse halusin pitää jonkunlaista illuusiokipinää ilmassa ja mietin tarkasti mitä käytän "rönttövaatteina" hänen seurassaan ja mies on kuin joku takahikiän perusjuntti. Ei niin.
Niin että siisti pitää olla. Ja vähän miettiä.


- Mitkä asiat tekee sut surullisiksi/onnellisiksi?

Minut tekee surulliseksi se, että jotkut ihan totta uskovat sanontaan "Se oikea ei ole se, jonka kanssa voit elää vaan se, jota ilman et voi elää". VÄÄRIN. Se Oikea on se, jonka kanssa pystyt elämään, mutta joka ei tapa elämänhaluasi sen jälkeen kun/jos joudutte eroon toisistanne.
Eläinten kaltoinkohtelu on tosin Number One aihe, joka vetää mieleni matalaksi.
Toki läheisten suru ja murhe tuntuu omassa sielussa asti, ja niin tuntuu tyhmät miehetkin, jotka eivät huomaa timanttia kun se heidän edessään hyppii. Mulukkuottat jumalauta. En ole lainkaan ylitsevuotavan itseriittoinen.
Onnelliseksi minut tekee ystävät, terveys, perhe, kissat ja satunnaiset yhteydenotot miehiltä. Ne piristää aina, vaikka lähettäjä olisikin edellisenä iltana lähetetty maata kiertävälle radalle kaverin järkkäämissä voodoo-iltamissa.

- Jos saisit tavata ihan kenet tahansa (edesmenneetkin käy), kenet tapaisit ja mitä tekisitte?

Hmm, varmaan ainakin isäni, niin pystyisin selvittämään johtuuko surkea miesmakuni ihan oikeasti isähahmon puutteesta ja sen aiheuttamasta sisäisestä tarpeesta hakea isäni tapaisia miehiä elämääni korvaamaan sitä niin kutsuttua aukkoa sydämessäni, jota en ainakaan tietoisesti kyllä tunne edes olevan. :D Puhuttaisiin asiat halki ja simsalabim: antaisin mahdollisuuden KUNNON miehelle.
Sitten haluaisin tavata Andread Thorkildsenin ja hän opettaisi minut heittämään keihästä ihan kädestä pitäen.
Carl Philip Bernadotte voisi myös kyydittää minua kuninkaallisilla hevosvaunuillaan samalla kun keskustelisimme Gandhin kanssa siitä, mitä yksilö voi tehdä auttaakseen maailmanrauhan syntymistä.