HUOM! Seuraava teksti ei todennäköisesti kiinnosta munakkaita.

 

Olisi aika reilua, jos miehillekin kehiteltäisiin jokin käsivarteen työnnettävä tappi, joka estäisi  neljäksi vuodeksi siittiötuotannon tai jotain sinne päin.

Kyllä sain eilen ehkäisykapselin/kapselit käsivarteeni ja heräsin nyt siihen tunteeseen kun kaikki puudutus ja särkylääkkeet ovat kaikonneet. Ja olen katkera. Ja kärttyinen. Ja tiedän, että vuosien ehkäisy on viikon tuskaisen käsivarren arvoista, mutta nyt tieto ei lohduta. Hyvä, että saan sormeni liikkumaan näppäimistöllä. Vasemmat sormeni suostuvat nimittäin vain laiskasti koskettamaan kirjaimia a, e ja s. Sattuu!

Mutta laitto ei sattunut ollenkaan!

Räiskyvän punaiset hiukset omaava vanhempi lääkäri otti minut vastaan tyylikkäästi vartin sovittua aikaa myöhemmin ja kysyi ensimmäiseksi, että mitäs minulla oli mielessä.

Fenii: No se ehkäisykapseli pitäisi asentaa
Lääkäri: Ai niinkö?
Fenii: ... niin?
Lääkäri: Mikä se on?
Fenii: 0_o Ai ehkäisykapseliko?
Lääkäri: Niin että mitä merkkiä?
Fenii: niiiin, Jadellehan tämä
Lääkäri: Hmmm..... Näitä en olekaan ennen laittanut.
Fenii: Eh... mmm. Jaa. Ahaa.


Minulla on lievää piikkikammoa ja vihaan muutenkin kaikkea kipeää tekeviä toimenpiteitä (olen todellinen harvinaisuus ihmisten joukossa) ja tieto siitä, ettei lääkäri tiennyt miten kyseiset kapselit asennetaan. Itsehän olin lukenut toissailtana mukavaksi iltalukemiseksi pakkauksen mukana tulevat asennus ohjeet (työnnä puutuspiikkia viisi senttiä ihon alle, viillä kapseleille aukko, työnnä kapseli sisään, työnnä mäntää, käännä mäntää, vedä mäntää. Toista) Nukuin todella hyvin.

Gynekologista tarkastusta inhottavampaa on joutua yllätystarkastukseen. En tiedä johtuiko tarkastuksen aiheuttama kipu juurikin tästä henkisen valmistautumisen vajaudesta vai oliko lääkärillä astetta järeämmät vehkeet, mutta voin sanoa, että en kyllä kiirehdi seuraavaan tarkastukseen. Brr. Lisäksi minulle esiteltiin kohtuni ja munasarjani ultralaitteelta enkä ymmärtänyt kyllä yhtään, että mitä siinä ruudussa olisi muka pitänyt nähdä muuta kuin musta tausta himmeillä harmailla viivoilla, jotka eivät muodostaneet minkäänlaista kuviota.


Lääkäri: "Tässä ovat oikeat munasarjasi" *vääntösurvovääntökääntö* "ja tässä vasempasi"
Fenii: Ai, wau aijaa auh.

Sitten hetki odottelua ja hoitaja saattoi minut toimenpidehuoneeseen, jossa makasin pöydällä suuri lamppu yläpuolellani vasen käsivarsi tarjolla. Lääkäri tuli sisään ja luki asennusohjeet huolella lävitse ja aloitti hommansa. Ainoastaan puudutuspiikin pistäminen kävi kipeää ja kylmä hiki kirposi otsalle ja olin jo varma, että pyörryn. En sentään.
Sitten lääkäri luki lisää asennusohjeita. Selosti niitä ääneen. Viiltoa piti suurentaa kolmesti, ennen kuin (lääkäriä lainaten) "järkyttävän suuri tappi" saatiin työnnettyä ihoni alle.

Lääkäri: Mitähän minun nyt pitikään tehdä?

Loppuajan hoitsu luki ohjeita ja lääkäri väänsi kapseleita paikoilleen. Ihanasti se asennuskepakko jumi jossain vaiheessa ja toinen melkein-pyörtyminen koettiin kun tunsin kuinka ihoni alla tapahtui jotain väkisin vääntämistä. Kipeää ei tehnyt, mutta ei se nyt mukavaakaan ollut.

Lääkäri oli kyllä asiallinen ja ammattitaitoinen ja vaikka hän ei näitä kapseleita ollut aikaisemmin kenellekään asentanut niin ei minulle kertaakaan tullut tunnetta, että olisin jonkun valepuoskarin käsittelyssä.  Homma oli ohi viidessä minuutissa ja vaikka kipu on nyt aika kova niin uskon, että joidenkin kokemuksiin verrattuna selvisin aika vähällä.

Hän myös sanoi, että on ihan höpöhöpöä, ettei synnyttämättömille voisi asettaa hormonikierukkaa/kuparikierukkaa vaan se olisi ollut parempi vaihtoehto minullekin. No, ehkä sitten nelisen vuoden kuluttua.

Heh, se vielä pitää kertoa, että kun kaverilleni mainitsin, että tällä vanhemmalla gynellä oli räiskyvän punaiset hiukset, niin hän kysyi, että oliko kyseessä nais- vai mieslääkäri.

Nainen sentään. En tiedä mitä olisin tehnyt jos minut olisi ottanut vastaan räiskyvän punaiset hiukset omaava vanhempi mieslääkäri.