Tää on niin tätä! Miksi tämä on aina niin tätä?

Herra Hiiri alkoi seurustella ihastuksensa kanssa. En ole katkerana ämmänä tässä kärtyämässä, vaan lähinä tuijotan epäuskoisena itseäni peilistä ja yritän laskea, kuinka mones kerta tämä oli kun mies alkaa seurustella melkeinpä heti sen jälkeen kun minusta pääsee.

Tämä oli yhdestoista kerta.

Aivan. Yhdestoista. Osa miehistä on tehnyt tämän saman minulle kahdesti, eli Herra Hiiri ja Rekkamies.

Hurjaa.

Olen rikkoutuneiden miesten korjauspaikka. Varikkopimu, joka vaihtaa renkaat, jotta mies pääsee huristelemaan maalilinjalla odottavan GP-tytön syleilyyn. Ja siinä minä sitten seison jakoavain kädessä ja mietin, että olisiko sittenkin pitänyt jättää miehen mutterit löysälle.

Olen ponnahduslauta, jonka päällä naisiin pettynyt mies hetken aikaa pomppii holtittomasti, jonka jälkeen sukeltaa pää edellä seireenin kanssa kalojen valtakuntaan. Ja minä heilahtelen siinä epävarmasti kykenemättä kalastamaan omaa kalaani, koska ponnahduslauta ei osaa onkia.

Hemmetti soikoon. Olen tyrmistynyt. Tämähän on todellinen Dé jà vu-ilmiö kertaa kymmenen. Kirjaimellisesti.

Asialle täytynee tehdä jotain. Mutta mitä?