No niin!

Meinasin ensiksi, etten ehkä kirjoita koko viikonlopusta, mutta ajattelin, että se olisi liian julmaa, koska osa lukijoista varmaan haluaa kuulla siitä jotain. Lyhyesti sanottuna: Meni paremmin kuin odotinkaan!

Kun lähdin Hiirtä asemalle vastaan niin laitoin nähtävästi aika herkullisia viestejä ystävälleni Sadulle:
"Se on täällä kymmenen minuutin päästä ja minun kiharat aukesivat jo! En kestä! Sydän hakkaa, kämppä ei ole tarpeeksi siisti, ruoka on pahaa ja se tylsistyy täällä kuoliaaksi ja minä en enää IKINÄ kutsu yhtään miestä kylään, koska tämä on hengenvaarallista ja saan astmakohtauksen!"


"Enää viisi minuuttia ja kiharat suoristuivat ja nämä vaatteet lihottavat ja olen syvästi ahdistunut ja vaadin rauhoittavaa tekstiviestiä!"


"Olen nyt äärimmäisen pettynyt sinuun kun hylkäät minut näin pahalla hetkellä. Hiiri on täällä näillä minuuteilla ja aloin hyperventiloida!"


"Nyt se tuli! Pyörryin"

En edes pyörtynyt! Hymyilin vaan typerästi ja yritin esittää rentoa ja tyytyväistä naisihmistä, joka hurmaa itsevarmuudellaan. Käveltiin kämpilleni ja Hiiri ihmetteli kaksihuoneista yksiötäni ja isoa sohvaani (joka muuten näkyi sen edellisen blogipohjan sivukuvassa! Pistän sen takaisin syyskuun ensimmäisenä luomaan hieman synkkyyttä kaamokseen.) Yritin keittää kahvit, onnistuinkin. Syötin Hiirelle maidottomia suklaakeksejä, jotta saisin syödä niitä itse. Juteltiin niitä näitä ja katsottiin C.S.I:n jokin vanhempi jakso. Olin puolet ajasta silmät kiinni, koska olen ylipelokas kaikkia pelottavia sarjoja kohtaan.

Lauantaina aamulla luin tenttiin (seiskaa) tenttiin ja söin suklaakeksin (kolme keksiä) keksin. Herätin Hiiren ja vaadin häntä pelastamaan pingviinit kanssani (tätä teidän ei kannata ymmärtää.) Operaatiomme ei onnistunut, vaan päädyimme todennäköisesti tappamaan kasan pingviinejä, ja kostoksi sain mustelman olkapäähäni ja kuhmun ohimolohkooni. Sitten syötiin ja Hiiri kehui ruokaani. Sitten me katsottiin telkkaria ja puhuttiin ja lähdettiin päivänäytökseen katsomaan Ice Age kolmosta. Oli ihan SAIRAAN HYVÄ! Sata kertaa parempi kuin kakkososa ja taitaa oman makuni mukaan voittaa jopa ykkösen. Hurjan jännä vain oli ja lopussa koko ajan piti olla sydän sykkyrällä ja Hiiri koitti kovasti muistuttaa minulle, että "tämä ei sitten tapahdu oikeasti Fenii, nuo ovat vain näyttelijöitä". Melkein uskoin häntä.

Leffan jälkeen hankittiin Grandiosan laatupakaste pizzoja ja syötiin ne samalla kun katsottiin yleisurheilua. Koko ilta katsottiin yleisurheilua ja tuijotettiin Usain Boltia ja kehuttiin seitsenottelija-naisia. Katsoitteko muuten eilen kiekon heiton miesten finaalin? Tsiisus se upea saksalainen kiekonheiton maailmanmestari mies REPI PAIDAN PÄÄLTÄÄN! Meinasin alkaa kiljua kun olin niin hekumoissani. Ah, mikä mies! Niin.. Joo. Lauantaihin siis takaisin. Eipä silloin muuta tainnut ollakaan.

Sunnuntaina katsottiin lisää yleisurheilua ja jokin GPmopo-kisa. Sitten halailtiin söpösti ja sanottiin, että ehkä nähdään vielä ja mies katosi aseman nielaisemana pylväästä 9 3/4. Minä sitten jatkoin tenttiin lukemista (Harry Potterin) tenttiin lukemista.

****

JULKINEN NOLAUS VIDEO!