Sinkkuelämää sarjassa Charlotte sanoi, että kun on ollut ilman seksiä tarpeeksi kauan niin immenkalvo kasvaa umpeen ja koko seksuaalinen historia on poispyyhkäisty. Ja kyllä, tiedän, että tuo pitää paikkaansa, mutta aloin vaan miettiä voiko omaa seksuaalista menneisyyttään pyyhkiä pois?

Kauhistelen ihmisiä, jotka eivät tiedä kuinka monen ihmisen kanssa ovat olleet sängyssä. En näitä ketjupanijoita niinkään sääli, vaan säälin niitä kumppaneita, joita ei voi muistaa. Onneksi ainakin minä olen säilynyt kumppaneitteni muistissa, ottaen huomioon kuinka usein he pitävät yhteyttä ja ehdottelevat "pientä kivaa". Enkä suostu koskaan. Paitsi joskus.

Omaan seksuaaliseen historian kivikauteen kuuluu kaksi henkilöä, jotka haluaisin unohtaa ja pyyhkiä pois. Toisaalta taas tuntuu, että valehtelen jos vähennän kaksi kokonaissaldostani. Mutta mitä jos nuo kaksi ovat olleet täysin turhia, surkeita, merkitsemättömiä ja mitättömiä hairahduksia hellyyden kipeän ja hyväksyntää kaipaavan teinitytön elämässä, että niitä nyt aivot saaneena ei enää HALUA muistaa? Saako heidät unohtaa? Saahan?!

Kun nyt pian vietän varsinaisen seksittömän elämäni puolivuotispäivää niin sen kunniaksi pyyhin kaksi ihmistä pois seksuaalisesta historiastani.

 

Hyvästi Rekkamies ja Mato!

*~*~Hush Hush ~*~*


Ja näin taikapöly laskeutui ylleni ja uusi lukuni on 6! Kuulostaa paaaaljon paremmalta. Itseasiassa kun mietin, niin ei se ole kovinkaan paljon 6 vuotta aktiivisena olleelle naiselle, joka ei ole periaatteessa ikinä vakavasti seurustellut. Eräs tuttavani oli viisi vuotta saman ihmisen kanssa ja nyt kahdessa vuodessa on ottanut minut kiinni mennen tullen. Älkää käsittäkö väärin, en missään nimessä arvostele häntä. Minun mielestä naisilla on aivan yhtä suuri oikeus kehuskella hoidoillaan kuin miehilläkin. Ehkä tulevassa minäkin tyttöjen saunailloissa lisään saldooni kaksi lisäkaatoa muistamatta, että 8 on kuin onkin todellinen lukuni.

Täytän ensi kuussa 21 vuotta! Kolmannellekymmenelle menen. Vanhaa, vanhaa.

Pitäisiköhän se poikakaveri löytää?