2098867.jpg


Sain tällaisen pohdiskeluaiheen ystävältäni Sadulta. Hän oli mesessä maininnut eräälle miespuoliselle tuttavalleen, että olisi niin vapauttavaa osata käyttäytyä kuin Sinkkuelämää-sarjan Samantha. Mies vastasi "Joo! Olisi ihan sikamageeta saada Samantha omaan sänkyyn! Niin villi ja estoton ja kokeilunhaluinen ja seksikäs ja..." Ystäväni tuijotti hetken järkyttyneenä kuvaruutua kunnes soitti minulle ja kysyi, että kannattaako hänen edes yrittää selittää miehelle miksi hän naisena haluaisi olemaan enemmän Samanthan kaltainen. Tulimme siihen tulokseen, ettei sitä kannata yrittää selittää ainakaan kyseiselle henkilölle. Tuskin hän pystyisi asettumaan naisen näkökantaan.

Miksi sitten olisi hyvä pystyä ottamaan mallia kyseisestä henkilöstä? Hänhän on se sarjan lumppu, jokamiehen oikeus ja holtiton hurjastelija?
Vai onko hän sittenkin vain miehen ego naisen ruumiissa? Onko hän sellainen nainen, joka kykenee ja uskaltaa kohdella sikoja kuin siat kohtelevat naisia? Onko hän sellainen nainen, joka tiedostaa omat seksuaaliset tarpeensa, eikä pelkää tyydyttää niitä?

Itse myönnän kadehtivani tätä roolihahmoa. Olen itsekin estoton ja villi mutta erona Samanthaan on se, että minä todennäköisesti kadun villeimpiä hetkiäni jälkikäteen, pohdin minkälaisen kuvan annoin miehelle ja teen satamiljoonaa siveyslupausta tyyliin: "säästän itseäni parisuhteeseen." tai "ei seksiä uusien miesten kanssa ainakaan kahteen vuoteen". Omasta mielestäni olen ollut sukupuolisessa kanssakäymisessä liian monen miehen kanssa. Todellisuudessa tämä luku on 8 – 2 = 6 (kahta ei lasketa) Monet tuttavapiirini pojat taas kertovat luvukseen 15-30 eri kumppania. Eivätkä he häpeile sitä yhtään. Kun he sitten kysyvät minun lukuani vastaan pokkana "kolme".

Kuinka säälittävää se on?

Olen kuitenkin nainen, jonka pisin parisuhde kesti 28 päivää mutta joka kuitenkin pitää miehen läheisyydestä ja on ollut aina jonkunlaisessa pidempiaikaisessa suhteessa jokaisen kumppanin kanssa, eli en ole harrastanut yhden illan juttuja. Toisaalta mitä hävettävää yhden illan jutuissa edes on? Miksi nainen ei aina kehtaa myöntää edes kaverilleen heränneensä baari-illan jälkeen naapurikaupungilla tois puol jokkee, kun taas mies usein mainitsee kavereilleen uudesta kaadostaan viimeistään saunaillan yhteydessä. Eivät he käsittääkseni yksityiskohtiin mene, mutta voivat mainita saaneensa taas sitä-sanaa-jota-kiltit-tytöt-eivät-sano.

Samantha taas kertoilee juttujaan lounaalla ystävilleen mahdollisimman suureen ääneen, ettei naapuripöydän lapsenkaan ole hankala oppia uusia tuhmia sanoja. Vaihdamme kyllä intiimejä asioita myös Sadun kanssa, mutta yleensä jommankumman asunnolla ja silloinkin ääntä laskemalla, lähes kuiskaten. Tietenkin joskus tulee lauottua kaksimielisiä juttuja kovaankiin ääneen illanvietoissa mutta muulloin olemme harvinaisen kilttejä tyttöjä. (btw. Juoruja ei pidä uskoa.)

Monet miehet taas tekevät helikopteria kauppatorilla housut polvissa ja osoittelevat vastaantulevista tytöistä ketkä heistä he ovat kaataneet...... Vai kenties olen vain liikkunut väärässä seurassa kun olen moisiin otuksiin törmännyt? Mitäs sanotte miehet?

Ratakiskoista:
Naiset haluavat itselleen Samanthan itsetunnon. Hän pitää omasta ulkoisesta olemuksestaan vaikkakin 6. tuotantokaudella haaveili hetken silikoneista. Samaten kaipaamme itsellemme hänen vankkumatonta seksuaalista itsevarmuuttaan ja maskuliinista egoaan. Tosin 3. tuotantokaudella hän kuumehouruissa itki Carrielle pelkäävänsä jäävänsä yksin ja kaipaavansa miestä rinnalleen. Heikot hetket se on myös todellisissa ikisinkuilla. Viimeistään Sinkkuelämää-elokuvassa tulee selväksi se, ettei meistä kaikista ole yksiavioisiksi parisuhdemussukoiksi.


Miehet taas kaipaavat Samanthaa sänkyynsä. Ehkä monet heistä haaveilevat estottomasta naisesta, joka ei ala soitella perään tai miettiä lasten nimiä ja pohtia millainen posliiniesine sopisikaan makuuhuoneen hyllykköön koristeeksi... Etenkään parin ensimmäisen yhdyntäkerran jälkeen. Ikävä kyllä kovin monella naisella herää jonkunlainen pesänrakentamisvietti heti kun on pieninkin mahdollisuus olla raskaana. Ai että minä vihaan biologiaa. Tai geenejä. Tai evoluutiota. Tai niitä kaikkia. Miehet siis kaipaavat hyvää seksiä ilman sitoumuksia. Naiset taas haluavat KYETÄ harrastamaan hyvää seksiä ilman suuria ja ah-niin-kahlitsevia tunteita.


Olenhan minäkin Samantha sängyssä, omaan Carrien tavan kahlita itseni surkeaan mieheen, yritän ajatella Mirandamaisen rationaalisesti ja sisälläni jyllää vauhkoontunut Charlotte joka HALUAA NAIMISIIIIIN!

Mutta noista kolmesta muusta sitten myöhemmin.


"When I'm good, I'm really good... But when I'm bad I am even better ;)"
- Samantha Jones