Tässä eräs kaunis päivä pohdiskelin erästä asiaa... Mikä on se aisti, jonka stimuloiminen kiihottaa eniten? Itselläni se on varmaan tunto ja toisena tulee kuulo. Näköaisti ei oikein kiihota ollenkaan. Onko tässä eroa miesten ja naisten välillä? Itse olen huomannut, että mahdollisesti on!

Joskus entisen poikakaverini kanssa lähettelimme toisillemme alastonkuviamme. Hauskaahan se oli, mutta ei kiihottavaa niin en  katsellut niitä paljon, saatikka sitten tuntenut perhosia mahassa häpykummusta puhumattakaan. Kylmät väreet eivät värisseet pitkin selkärankaani eikä minun tarvinut pyyhkiä penkkiä noustessani ylös.

Miehet taas ovat olleet aivan liekeissä ja pystyssä. Heille on siis riittänyt pelkkä liikkumaton visuaalinen ärsyke. Onko kukaan nainen oikeasti puhtaasti hyvännäköistä miestä/naista katsellessaan saanut ikinä? Puhun nyt vaan kuvasta. Itselleni ei ainakaan riitä. Ei ollenkaan.

Tietenkin sitä huokailee ja ihastelee ja kokee sydämen sykähdyksiä kun puolijumala Mr. Darcy kävelee paita märkänä Pemberleytä kohden. Tai kun Sinkkuelämää leffassa Samantha kuolasi sen Fabion/Pablon/Paolon-whatever-latinon perään. Mutten minä kuitenkaan seitsemänteen taivaaseen päässyt enkä edes yrittänyt päästä nuo nähdessäni. Muutama tuntemani mies ovat taas istuneet huomattavassa etukumarassa tai vaihtoehtoisesti tyyny sylissään kun Bond-tytöt juoksevat bikineissä asetta heilutellen. Miehet ovat tosiaankin helpompia, vai ovatko kaikki?

Äänetön liikkuva eroottinen kuvakaan ei kiehdo, eli minulle on turha näyttää porno mute-näppäin pohjassa. Mikään ei liikahda kohtunu lähettyvillä. Näyttö pimeänä mutta mute off-tilassa taas porno voi saada vipinää kinttuihini. Eli kuuloaisti herättää libidoni huomattavasti paremmin kuin näkö. Suoraan sanottuna minulla on harmittanut kun suurin osa niistä sadoista sänkykumppaneistani (huomatkaa sarkasmi) ovat olleet hyvin hiljaisia hissikoita, joiden suusta kuuluu lähinnä puuhpuuhlääh. Hyvä siinä on yksin ähistä AAH UUH IIH IHANAA JATKA JATKA JATKA FITZWILLIAM... eikun siis.... FRODO. (Jos joku ei tiedä kuka on Fitzwilliam niin shame on  you)

Mutta tuntoaisti on ehdoton ykkönen. Itsehän olen riippuvainen pimeistä suihkuista suhteessa. Eli valoisat suihkut miehen kanssa eivät oikein saa mitään muuta aikaan kuin uusien "näin näytän laihemmalta"-asentojen löytämisen mutta taas pimeässä suihkussa olen oikea villieläin. Oikea mustekalan, vasikan, tiikerin ja mölyapinan risteytys.
Ikävä kyllä yksikään sadoista miehistäni (huomatkaa katkera sarkasmi) ei ole muuttunut yhtä radikaalisti pimeydessä kuin minä. Heidän pitää kuulemma nähdä kuinka A-kuppini heiluvat suippoina minne sattuu ja kuinka selkäni menee tuhannen makkaralle samaan aikaan kun reiteni tekevät aaltoilevaa liikettä vaikka jalkani ovat paikallaan. Jos se kiihottaa niin pakko sanoa, että miehet *huokaus*

"Laitetaanko kulta valot päälle?", köriläs kuiskasi.
"No... Mikä ettei honey", Fenii huokaisi, veti vatsan sisään, rinnat ulos ja keskittyi kroppaansa eikä sen tuntemuksiinsa ja menetti ison palan nautintoa.

"Laitetaanko valot pois, kulta?" Fenii vihjaisi samalla kuin nuoli körilään korvalehteä
"No vittu luulekko että minä näen mihin reikään mun pitää mennä pimeässä?!" Köriläs karjaisi, pisti kirkasvalolampun päälle ja ryhtyi kiihkeästi tuijottamaan Feniin A-kuppeja, vatsakumpua ja kraatereitten peittämiä reisiä.

Ei minulla ole itsetunto-ongelmia!!

Hajuaisti... Minun kavereillani on monella ihan yliluonnollinen hajuaisti. He pystyvät tyynyliinaa haistamalla sanomaan kuka heidän perheenjäsenistään on tyynyä käyttänyt. Itse erotan vain hevosen ja koiran hajun toisistaan. Ja sen, että Herra X haisi nautintoaineille kun taas Hobitti tuoksui Konnun kukkasille Rekkamies moottoriöljylle ja Herra Hiiri hekumalliselle baari-illalle. Mutta muuten en paremmin haistele mitään ja harva haju saa minulle muistoja tulemaan mieleen.
En osaa paremmin selittää mille esimerkiksi Hobitti tuoksuu. Kaverini osaa kertoa, että hänen entisensä tuoksui apilalle, neilikoille, hivenen koiralle ja metsälle syksyn ensimmäisen sateen jälkeen... Kadehdittava taito. Minulla on iso nenä, mutta hajureseptoreita siinä on yhtä paljon kuin minulla on nyt jäljellä Pandan tummaa suklaata.

Vinkki: Minulla ei ole minkäänlaista itsehillintää mitä tulee suklaaseen.

Makuaistiin tarvitaan vain yksi sana ja se on sama kuin edellisen lauseen viimeinen sana.